Kohdataan kotona -hanke päättyy, mutta työ kotoutumisen parissa jatkuu

Kohdataan kotona -hanke haki STEA:lta vuoden jatkorahoitusta, jota emme valitettavasti kuitenkaan saaneet. Pakolaisperheiden ja myös muiden maahanmuuttajien kotoutumista tukeva hanke siis päättyy virallisesti vuodenvaihteeseen.

Työ ei kuitenkaan pääty kuin seinään, vaikka siltä kieltämättä aluksi tuntui, sillä avustuspäätökset tulevat niin kovin lähellä vuodenvaihdetta ja aikaa hankkeen paketoimiseen on vähän. Olimme optimistisia jatkokauden suhteen, sillä olemme tehneet paljon hyvää työtä sen parissa ja saaneet hyviä tuloksia ja hyvää palautetta sekä perhekotoutumismallista, että Tienoosta. Asennoiduimme siihen, että hanke jatkuisi, joten avustuspäätös oli suuri pettymys ja melko yllättäväkin sellainen.

Vaikka osa tiimistämme on jo kiitänyt uusiin työhaasteisiin, saimme me jäljelle jääneet hieman armonaikaa jatkaa työtä Tienoon parissa. Vaikka markkinointia on tehty paljon ja Tienoolla on ollut syksyn aikana useampi tuhat käyttäjää, on sen juurruttamisessa maahanmuuttajien ja kuntien käyttöön vielä työtä. Haluamme saada Tienoo.fi-sivuston laajasti käyttöön ympäri Suomen. Tätä työtä saammekin nyt jatkaa kahden työntekijän voimin.  

Haimme syksyn aikana myös Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön apurahaa. Säätiö avustaa tutkimuksia ja hankkeita, jotka edistävät lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia. Tällä viikolla saimme tiedon, että olemme saaneet heiltä apurahan, jonka avulla pystymme jatkamaan työtä Tienoon parissa. Apurahan avulla työstämme Tienoota paremmin myös nuorille sopivaksi. Erityisesti uutena kohderyhmänä ovat darin- ja somalinkieliset nuoret. Apurahan avulla pystymme kattamaan myös käännöskuluja ja saamme lisättyä Tienooseen uusia kieliä, kuten juuri darin ja somalin.  

Myös perhekotoutumismallin osalta työ jäi osittain kesken, sillä koronapandemia keskeytti esimerkiksi ryhmämuotoisen perhekotoutumismallin toteuttamisen. Perhekotoutumismallia pilotoidaan Vantaalla paraikaa kaupungin ja järjestöjen toteuttamana. Suunnitelmia mallin kehittämiseen on Yhteiset Lapsemme ry:ssäkin vireillä ja kuviot sen osalta varmistuvat toivottavasti ensi keväänä.

Haluamme tässä vaiheessa kuitenkin kiittää kaikkia mukana olleita tahoja ja henkilöitä. Vantaan ja Jyväskylän kaupungit sekä Tuusulan ja Vihdin kunnat; kiitos perhekotoutumismallin mahdollistamisesta. Kiitos Jyväskylän ja Vantaan kaupungeille myös Tienoon pilotoinnista. Kiitos lukuisat järjestöt, liitot ja yritykset, joiden avulla olemme päässeet perheiden kanssa esimerkiksi harrastamaan tai puuhastelemaan yhdessä muiden perheiden kanssa ruuanlaiton parissa. Kiitos neuvontapalvelut, joiden avulla suomalaisessa yhteiskunnassa toimiminen tuli entistä tutummaksi. Kiitos oppilaitokset, joissa olemme sekä kehittäneet Tienoota, että järjestäneet käyttäjätestauksia. Kiitos opiskelijoille ja harjoittelijoille. Olemme saaneet paljon apua esimerkiksi käännösten kanssa sekä opinnäytetöiden tulosten muodossa. Ja suuri kiitos Kanna Creations, joka vastasi Tienoon teknisestä toteutuksesta.

Hankkeen blogi jää elämään omaa elämäänsä ja työstämme vuosina 2018-2020 voi edelleen lukea. Blogia ei kuitenkaan tulla enää päivittämään.

Teksti: Mari Purhonen

Käyttäjätestaukset Tienoon kehityksen apuna

Tienoo.fi on nyt julkaistu ja olemme järjestäneet syksyn aikana useita käyttäjätestauksia kehittääksemme sivustosta entistä toimivamman. Ensimmäinen testaus toteutettiin Vantaan aikuisopiston kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman käyttäjän kanssa. Suurin osa käytti internetiä hyvin vähän tai ei ollenkaan. Käyttäjät olivat iältään 28−61-vuotiaita. Testaus toteutettiin antamalla käyttäjille erilaisia tehtäviä Tienoo.fi -sivustolla. Tehtävänä oli esimerkiksi etsiä suomen kielen maksulliset kurssit tai lähin jalkapallokoulu.

Testaajat tarvitsivat melko paljon ohjeita. Ääniohjeet koettiin kuitenkin hyödyllisinä, kunhan niiden käyttöön opastettiin. Kuvia ja symboleita pidettiin tässä ryhmässä luonnollisesti hyvin tärkeinä. Niiden täytyy olla mahdollisimman kuvaavia ja esimerkiksi karttapallosymbolia, jonka takaa voi vaihtaa kielen, ei ymmärretty. Sivustoa tullaan tässä suhteessa varmasti vielä kehittämään ja esimerkiksi karttapallo onkin sivulta jo poistettu ja korvattu lipun kuvalla.

Muitakin havaintoja tehtiin käyttäjätestausten perusteella. Etusivu koettiin turhaksi ja hankalaksi. Käyttäjät eivät juurikaan lähteneet tutkimaan sivustoa. Etusivu onkin nyt poistettu ja käyttäjä saapuu suoraan kategoriavalikkoon. Analytiikkatyökalujen mukaan tämä on lisännyt sivulla vietettyä aikaa huomattavasti.

Suomen Diakoniaopistolta positiivista palautetta

Toinen käyttäjätestaus tehtiin Suomen Diakoniaopistolla ammattiin valmentavassa koulutuksessa opiskeleville, jotka olivat luku- ja kirjoitustaitoisia vähintään omalla äidinkielellään. Testihenkilöitä oli yhteensä 13. Ikähaitari oli 28−49 vuotta. Henkilöt puhuivat äidinkielenään arabiaa, turkkia, kurdia, daria, espanjaa, soninkea, englantia, kiinaa, Kenian swahilia ja hindiä. Kaikki testaajat olivat käyttäneet internetiä aiemminkin, osa joka päivä ja useita sivustoja ja sovelluksia, osa vain kerran tai pari viikossa.

Ryhmän kanssa toistettiin samat tehtävät, kuin Vantaan aikuisopiston opiskelijoiden kanssa. Heitä pyydettiin esimerkiksi etsimään, mistä löytää maahanmuuttoviraston kartalta tai mistä löytyy lääkärin ajanvaraus. Käyttäjätestausten aikana tarkkailtiin myös esimerkiksi sitä, käyttivätkö testaajat ääniohjeita, katsoivatko he videoita ja miten navigoiminen ylipäätään sujui.

Tienoo.fi sai kehuja testiryhmältä. Erityisesti pidettiin opiskelu- ja työkategorioista sekä suomen kielen opiskeluun liittyvistä sivuista. Suurin osa käyttäjistä onnistui annetuissa tehtävissä, viimeistään pienen opastuksen jälkeen.

Pieniä viilauksiakin löytyi. Osa tiedosta oli hieman hankalampi löytää, sillä otsikko tai kuva oli epäselvä tai tieto oli liian monen klikkauksen takana. Tämän osalta Tienoota on jo hieman muokattu ja otsikkohierarkian kehittäminen jatkuu.

Osa videoista löytyy vain suomeksi ja englanniksi. Testaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että sivustolla on hyvä olla videoita edes englanniksi, sillä kaikki osaavat vähän englantia. Swahilinkielinen versio on Kongon swahiliksi ja esimerkiksi Kenian tai Tansanian swahilia puhuville sivusto oli välillä vaikea ymmärtää. Lisäksi toivottiin turkinkielisen ja kiinankielisen version tekemistä edes Google Translaten avulla, sillä englannista käännettäessä käännös toimii yleensä melko hyvin.

Jyväskylässä innostuttiin suomen kielen opiskelusta

Syksyn viimeinen käyttäjätestaus pidettiin Jyväskylässä, jossa Tienoota testattiin Jyväskylän kaupungin kokoaman ryhmän kanssa. Osa oli tutustunut sivustoon jo aiemmin. Testauksen tarkoituksena oli selvittää, mitä ominaisuuksia käytetään eniten ja mitä paikkakuntakohtaista tietoa tarvitaan. Testaajia oli yhteensä yhdeksän ja iältään he olivat 18−33-vuotiaita. Seitsemän puhui äidinkielenään swahilia ja kaksi daria. Kaikki käyttivät internetiä säännöllisesti.

Ryhmä koki ääniohjeet hyvänä lisänä, vaikka eivät niitä itse käyttäneetkään. Kuvat ja logot olivat selkeitä. Sivuston käyttöön tarvittiin aluksi apua, mutta kaikki olivat lyhyen opastuksen jälkeen sitä mieltä, että sivustoa on helppo käyttää. Kartat ja puhelinnumerot koettiin hyviksi ja tärkeiksi. Osa käyttäjistä innostui esimerkiksi sivustolle kootuista suomen kielen opiskelusovelluksista ja alkoivat lataamaan niitä omille laitteilleen. Vaikka kuvat olivat selkeitä, niiden ei aina tajuttu olevan painikkeita, joista pääsee eteenpäin. Yksinkertaiset ohjeet sivuston käytöstä voisivat auttaa ja hanketyöntekijöiden kanssa onkin pohdittu pop up videota tähän tarkoitukseen.

Tienoo.fi julkaistiin elokuun lopussa. Tienoon ja perhekotoutumismallin julkaisuwebinaariin osallistui noin 120 osallistujaa. Hanke odottaa tällä hetkellä kuumeisesti päätöstä jatkorahoituksesta. Tienoon markkinoiminen ja juurruttaminen maahanmuuttajien sekä kuntien työntekijöiden käyttöön vievät vielä oman aikansa.

Syksyn viimeinen käyttäjätestaus järjestettiin Jyväskylässä, missä Tienoo.fi-sivustoa parhaillaan pilotoidaan.

Teksti: Mari Purhonen

Työkokeilu ponnahduslautana työelämään

Olen Mari, työtön medianomi. Ehdin valmistumiseni jälkeen hakea viestinnän töitä jo vuoden. TE-toimisto alkoi huohottaa niskaan, että jotain pitäisi nyt tapahtua ja vastaus ongelmaan saapui kuin tilauksesta muutaman viikon sisällä. Pääsin Yhteiset Lapsemme ry:n Kohdataan kotona -hankkeeseen työkokeilijaksi tekemään oman alani tehtäviä. Olin aiemmin hakenut Yhteiset Lapsemme ry:lle järjestötyöntekijäksi. En saanut paikkaa, mutta TE-asiantuntijani tiesi vinkata, että samassa organisaatiossa olisi tarvetta työkokeilijalle.

 

Jee, vihdoin CV saa täytettä ja saan oman alan työkokemusta! Toki palkkatyö olisi ilahduttanut enemmän, mutta tätä se on järjestömaailmassa. Henkilökuntaa palkataan vain sen verran mihin on varaa. Ehkä olisi järjestöjen sijaan pitänyt hakeutua tekemään markkinointia kansainvälisiin yrityksiin cloussaamaan B2B- ja B2C-diilit ja tavoittelemaan brändille kasvua. Sen sijaan sydän sykkii järjestöille. Järjestöissä tehdään tärkeää työtä ja tuntee oikeasti tekevänsä jotakin merkityksellistä. Kohdataan kotona -hankkeessa olen kantanut oman pienen korteni kekoon pakolaisperheiden ja muidenkin maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi. Ja se tuntuu hienolta!

 

Aloitin hankkeessa heti kesäkuun alussa. Olin jutellut hankkeen muiden työntekijöiden kanssa vasta muutama päivä aikaisemmin. Vuoden työttömyyden jälkeen tämä oli melkoinen muutos. Aamukahteen valvominen ja Netflixin toljotus sai nyt vaihtua työelämään. Ja kuten aina uudessa paikassa aloittaessa, oli kyse sitten työpaikasta, harjoittelupaikasta tai tässä tapauksessa työkokeilupaikasta, menee ensimmäinen päivä ihan sumussa. Mihin olen oikein tullut? Ei kai nämä ihmiset odota minulta ihmeitä? Siis mikä perhekotoutumismalli? Ja voi ei, minun pitää tehdä suurin osa töistä etänä!

 

Työkokeilussa on onneksi se hyvä puoli, että olen… no, työkokeilija. Minulla pitää olla ohjaaja ja tarkoituksena on oppia uusia juttuja ja samalla tehdä pehmeä paluu takaisin työelämään. Töitä hakiessa itsevarmuus omia viestinnän taitoja kohtaan tuli nimittäin alas kuin omena Isaac Newtonin päähän. Enhän osaamiseni voi olla riittävää, kun en kerran saa edes töitä. Miksi tuhlasin monta vuotta koulussa? Miksei siellä opetettu tuota ja tuota taitoa? Miksei siellä kerrottu, kuinka huono viestinnän työtilanne on? Miksi jätin toiset opinnot työvoimapulaisella alalla kesken? Jos minut olisi heitetty suoraan syvään päähän vaikkapa viestintäasiantuntijan tehtävään, olisi saattanut sormi mennä suuhun hyvin nopeasti. Työkokeilussa on ollut leppoisampaa, vaikka hommaa onkin riittänyt ihan viimeisille päiville saakka.

 

Työkokeilussa olen saanut rauhassa tehdä sellaisia työtehtäviä, mistä tykkään ja mistä on minulle todennäköisesti eniten hyötyä. Olen saanut opetella ohjelmien käyttöä ja minulta on monesti kysytty, että mitä haluaisin tehdä. No mieluiten tietysti syödä ja nukkua, mutta niistä tuskin saa uraa aikaiseksi. Mutta myös hankkeen käsikirjaa tein oikein mielelläni. Piirtelin koneella kuvituksia käsikirjaan, asettelin ympyröitä sivuille nätisti, oikoluin tekstiä, piirtelin lisää kuvituksia ja laadin aikajanoja ja piirakkadiagrammeja. Lopulta 36-sivuinen käsikirja valmistui. Ja siitä tuli oikeasti aika hieno!

 

Pääsin myös mukaan tekemään kotoutumista tukevaa Tienoo.fi -sivustoa. Siitä tulee niin hyvä, että saa taas olla ylpeä omien ja muiden mukana olleiden ihmisten kätten jäljistä. Ihan muina koodareina käänsin sivustoa swahiliksi. Kuten Savossa sanottaisiin, olin aikamoinen veleho. No en oikeasti. Koodarimme Tom ja swahilin kääntäjämme Felix ja Dieudonne olivat tehneet sen verran hyvää jälkeä, että työ ei vaatinut minulta kuin vähän klikkailua ja näpyttelyä. Mutta silti!

 

Työaikani oli keskimäärin 6 tuntia päivässä. Se sopi minulle mainiosti, sillä työpäivien jälkeen jäi hyvin aikaa levätä, hoitaa kotiaskareita ja viettää vapaa-aikaa. Viikonloppuihinkin uskalsi sopia ohjelmaa, kun tiesi, ettei ole työviikon jälkeen ihan loppu. Jos tulevaisuudessa saan mahdollisuuden tehdä lyhennettyä työaikaa, käytän tilaisuuden ehdottomasti hyväksi!

 

Nyt työkokeilua on jäljellä enää viikko, mikä tuntuu ihan hassulta. Vastahan minä aloitin. Kun julkaisuwebinaari on torstaina 27.8. taputeltu, koneet ja muut työvälineet palautettu ja työtodistukset saatu, kirmaan neljän päivän vapaiden viettoon. Sitten aloitan uuden työkokeilun, missäs muuallakaan kuin… järjestössä.

Kuvasimme Tienoo.fi-sivustolle markkinointivideota. Tehtäviini kuului muun muassa pidellä kameran edessä värikorttia, jota tarvitaan myöhemmin editoinnissa.

Teksti: Mari Purhonen

Mitä Tienoo.fi-sivustolle kuuluu?

Tienoo.fi on edistynyt hurjasti kevään ja kesän aikana. Ennen koronapandemiaa sivustolle vasta suunniteltiin sisältöjä post-it-lappujen avulla. Kyseiset laput koristavat edelleen Kohdataan kotona -hankkeen työhuoneen ovea. Nyt elokuussa, 9 päivää ennen julkaisua sivusto on lähes valmis. Täysin valmiiksi se ei tule koskaan, sillä sivustolle on suunnitteilla jo uusia kieliversioita ja parhaassa tapauksessa sinne alkaa julkaisun jälkeen tipahdella myös uusia paikallisia versioita kuntien innostuessa sivustosta. Lisäksi vaikka kuinka yrittäisi etsiä kaikki typot, vääränlaiset äänet tai karttojen zoomaukset, uutta korjattavaa löytyy jatkuvasti.

 

Sivusto oli tarkoitus julkaista ensin keväällä, sitten kesäkuussa ja lopulta viralliseksi päiväksi valikoitui torstai 27.8. Julkaisuwebinaariin on kutsuttu runsaasti kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien työntekijöitä sekä päättäjiä, mutta tilaisuus on avoin kaikille halukkaille. Julkaisuwebinaarissa esitellään paitsi Tienoo.fi, myös hankkeessa kehitetty perhekotoutumismalli, jonka viimeiset asiakastyöjaksot saatiin päätökseen tänä keväänä.

 

Kaiken kaikkiaan sivustolle tulee 14 osa-aluetta: asuminen, liikenne, opiskelu, työ, viranomaispalvelut, suomalainen yhteiskunta ja laki, vapaa-aika, harrastukset, terveys, hä­tätilanteet, vammaisten palvelut, lapsiperheiden palvelut, neuvontapalvelut sekä tutoriaali­videot. Kieliversioita on julkaisuvaiheessa neljä: suomi, englanti, arabia ja swahili. Valtakunnallisen version lisäksi sivustolla on Vantaan ja Jyväskylän paikalliset versiot.

 

Sivusto perustuu ääneen ja kuvaan, jotta myös luku- ja kirjoitustaidottomat voivat löytää tarvitsemansa tiedon. Sivustolla ei juurikaan ole tekstiä ja jos on, sen voi kuunnella lukemisen sijaan. Sen sijaan muiden toimijoiden tuottamia videoita sivustolle on upotettu sitäkin enemmän. Erikieliset videot mukaan lukien videoita on yli sata. Lisäksi hankkeessa tuotettuja tutoriaalivideoita on tulossa lisää pitkin syksyä.

Tienoo.fi kokoaa videoita, karttoja ja tärkeitä yhteystietoja samaan paikkaan.

Tienoo.fi on muovautunut osaavissa käsissä pikkuhiljaa selkeämmäksi ja helpommin hallittavaksi. Kanna Creationsin Tom on kuunnellut toiveitamme ja pienetkin muutokset on toteutettu. Ajatuksena on ollut, että sivuston hallinnointi olisi mahdollisimman yksinkertaista, mikäli kunnat innostuvat luomaan sivustolle omia versioitaan. Uusien alasivujen luominen, kuvien lisääminen ja vaikkapa videoiden upottaminen eivät vaadi koodaustaitoja tai vaativaa tietoteknistä osaamista. Kunnan paikallista versiota voi ylläpitää vaikkapa maahanmuuttokoordinaattori itse.

 

Kevään aikana Tienoo.fi on saanut myös selkeän ulkoasun. Sivuston testaajat ovat rohkeasti lähteneet käyttämään Tienoota ja navigoimaan sivujen välillä. Käyttäjätestaukset ja palautteen kerääminen kuitenkin jatkuvat julkaisun jälkeenkin. Lisäksi Tienoo.fi:lle on kuvattu markkinointivideo. Video näkee päivänvalon julkaisun yhteydessä 27.8. ja toivomme, että video leviäisi mahdollisimman monen katsojan nähtäväksi. Kuvauksissa oli mukana maahanmuuttajataustaisia näyttelijöitä ja video toteutettiin pienellä budjetilla ja kevyellä kalustolla. Ohjaaja-kuvaaja-leikkaaja-tuottajamme on kuitenkin alan ammattilainen, joten tasokasta jälkeä on odotettavissa.

 

Seuraava askel on Tienoo.fi-sivuston julkaiseminen torstaina 27.8. Harras toiveemme on, että sivustolle löytyy runsaasti käyttäjiä ympäri Suomen.

 

Teksti: Mari Purhonen

Puhua, lukea, kuunnella, kirjoittaa – kielitaidosta

Harvoin huomaakaan, kuinka vahvasti lukutaidolle yhteiskuntamme perustuu. Aikuisten lukutaito on yhteiskuntamme perusolettamus ja kaikki yhteiskunnan toiminta perustuu tälle ajatukselle. Usein herättääkin huomiota, jos jossain paikassa käytetäänkin kuvaopasteita – ”Ahaa, täällä taitaa käydä paljon maahan muuttaneita.” Mikään ei kuitenkaan estä kaikkia meitä huomioimasta luku- ja kirjoitustaidottomuutta ja tekemään kuvien käyttämisestä käytäntöä.

Stop -merkin muoto ja värikieli ovat niin tuttuja, että merkin tarkoituksen voisi arvata ilman itselle ymmärrettävää tekstiä.

Kohdataan kotona -hankkeen perheissä luku- ja kielitaito ovat vaihdelleet suuresti. Kuten tiedetään, yleensä lapset oppivat suomen kieltä nopeammin, ja niin myös meidän perheissämme. Lapset käyttävät kieltä rohkeasti, ja olemme myös törmänneet tilanteisiin, joissa perheet haluaisivat lasten toimivan tulkkina heidän hyvän kielitaitonsa vuoksi.

 

Perheiden vanhemmat ovat käyneet koulua vaihdellen, jotkut eivät lainkaan ja jotkut yliopistonkin. Joissain perheissä vanhemmat osaavat lukea ja kirjoittaa myös latinalaisin aakkosin, ja osaavat useaa kieltä, mukaan lukien englannin tai ranskan. Joissain perheissä vanhemmat osaavat enemmän kieliä kuin me hanketyöntekijät. Vanhempien saama koulutus jakautuu myös usein sukupuolittain, kuten olettaisikin: isät ovat koulutetumpia kuin äidit, vaikkakin joissain perheissä tilanne saattaa olla päinvastainenkin. Isät myös ottavat enemmän vastuuta suomen kielen oppimisestaan voidakseen hoitaa perheen asioita äitien kokiessa usein vastuukseen perheen ja kodin hoitamisen.

 

Se, miten ja millaista koulua on käynyt aiemmin, tai onko käynyt lainkaan, osaako lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään vai ei, vaikuttaa paljon kielen ja lukemisen oppimiseen täällä Suomessa. Jos ei ole aiemmin käynyt lainkaan koulua, itsellä ei ole keinoja ja mielikuvia oppimisesta tai lukemisesta ja niiden merkityksistä. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, millaisena oppijana ihminen itsensä näkee. Voi olla vaikeaa motivoida itsensä opiskelemaan, jos ei pysty kuvittelemaan, millaisia hyötyjä oppimisesta on. Lukutaidottomat ihmiset tarvitsevat runsaasti kannustusta ja motivointia pystyäkseen opiskelemaan uusia kieliä ja taitoja. He tarvitsevat myös kaikilta heitä kohtaavilta ymmärrystä ja tukea pärjätäkseen jokapäiväisissä asioissa. Jatkuva avuntarve voi olla aikuisille välillä melko uuvuttavaakin.

 

Kohdataan kotona -hankkeessa kehitettävää Tienoo -sivustoa suunnitellessa on ollut alusta asti selvää, että haluamme tiedon palveluista olevan myös luku- ja kielitaidottomien maahan muuttaneiden käsillä. Käytännön haasteita on edessämme vielä monta, mutta esimerkiksi videoiden, kuunneltavuuden ja kuvien avulla pystymme madaltamaan kynnystä käyttää sivustoa niin, että arjessa tarvittava tieto olisi kaikkien saatavilla.

 

Lopuksi alla kuvakaappaus Tienoon ensimmäisestä prototyypistä. Monikielisen sivuston kehittämiseen on sisältynyt oivalluksia siitä, miltä tuntuu, kun koko elinympäristö, kuten tienviitat tai kotiin saapuva posti, perustuu vieraille merkeille, joiden merkitystä voi vain arvailla. Tämä tilanne on monissa perheissämme arkea. Sivustoa onkin kehitetty alkuperäisestä, tekstipohjaisesta prototyypistä kuva- ja videopohjaiseen.

 

Millaisia valintoja sinä tekisit tällaisella näytöllä?

Teksti: Laura Huuskonen

 

Tienoo -sivusto päivittyy kevään aikana osoitteessa: http://www.tienoo.fi/

Myös Kuvako -hankkeessa on kehitetty kuvallisia välineitä kommunikoinnin tukeen, kun yhteistä kieltä ei ole: http://kuvako.humak.fi/